Magalli Yoho

Synnyin Perun autiomaassa ja kasvoin naisten keskuudessa, jotka elivät syvässä suhteessa parantamisen taiteisiin. Isoäitini ja isoisoäitini olivat shamaaneja, viisaita ja rakastavia naisia, jotka omistivat elämänsä toisten hoitamiseen ja tasapainon palauttamiseen yhteisöissään. Nuoresta iästä lähtien seurasin heidän työskentelevän intuition, luonnon ja rukouksen kanssa, tarjoten parannusta, joka ei tullut voimasta, vaan syvästä kuuntelusta ja elämän kunnioituksesta. Heidän läsnäolonsa oli vakaa ja maadoittava, ja heidän elämäntapansa heijasti syvää kunnioitusta kehoa, henkeä ja luontoa kohtaan. Molemmat naiset elivät pitkän ja täyden elämän, toinen 105-vuotiaaksi ja toinen 98-vuotiaaksi, ilmentäen elinvoimaa, selkeyttä ja tarkoitusta, jotka tulevat kutsumuksensa mukaisesta elämästä. Kasvaminen tässä sukulinjassa istutti minuun hiljaisen tiedon: parantuminen ei ole jotain, mitä voi hankkia, vaan jotain, joka on muistettava. Olen aina tuntenut kutsumusta kunnioittaa tätä esi-isien sukulinjaa, oppia, syventää ja tarjota tiloja, joissa parantuminen voi tapahtua luonnollisesti. Tämä retriitti on jatkoa tälle perinteelle, juurtunut hiljaisuuteen, luonnon kunnioittamiseen ja ymmärrykseen siitä, että todellinen paraneminen syntyy, kun keholle ja hengelle annetaan oikeat olosuhteet palata tasapainoon.